Timo Aronkytö

Velkakeskustelussa puhutaan Suomessa lähes aina valtionvelasta. Tämä kuva kertoo, miksi näkökulma on liian kapea. Kun mukaan lasketaan myös kotitaloudet ja yritykset, Suomi on vertailun 11. velkaantunein maa: noin 149 000 dollaria asukasta kohti.

#Suurisoteseminaari @HoivaJaTerveys . Paulus Torkki korosti asiakkuuksien johtamista. Samaa asiaa sivusin eilen aluehallituksen semmassa. Kiinassa voidaan hoitaa massoja. Meillä liian vähän ihmisiä jotta voisimme olla johtamatta/hoitamatta/palvelematta yksilöä tai perhettä...

STM:n neljä ydinongelmaa (Saario, Suuri sote-seminaari): terveyserot, saatavuus, luottamus, resurssien kohdentuminen. Totta joka sana. Mutta ongelman nimeäminen ei ole strategia. Nämä on tiedetty 20 vuotta. Kysymys on, miksi niille ei ole tehty mitään, ja kuka maksaa kun tehdään.

THL:n tuore arvio VAKEsta: talous on kääntynyt, kustannukset laskeneet väestönkasvusta huolimatta ja sote-menot/asukas ovat maan toiseksi pienimmät. Seuraavaksi tehokkuuden pitää näkyä entistä paremmin palvelujen saatavuutena ja vaikuttavuutena. thl.fi/nakemyksemme/miten-so…

julkari.fi/items/76c7708c-f0… THL:n uusi työpaperi vaihtoehtoisista tarvemalleista on tämän hallituskauden tärkein rahoitusmallipaperi. THL:n sosiodemografinen sosiaalihuollon malli: Vantaan ja Keravan sosiaalihuollon tarvekerroin nousee 0,93:sta 1,20:een.

areena.yle.fi/1-78785690 THLn rahoitusraportista hyvää keskustelua. Mutta osinhan tämä on kuin kissa kuumaa puuroa kiertämässä. Eli kuka saa liikaa rahaa, lienee kysymys, jota ei uskalleta kysyä. Mutta juttuhan on kuitenkin, onko tekeillä oikeat asiat jotka kuluttavat rahat.

hs.fi/politiikka/art-2000012… vielä ei voi arvioida, mitä alueita tällainen muutos suosisi ja mitkä alueet saisivat vähemmän rahaa. . JA pohdittavaksi myös, miten sote-järjestelmää kehitetään määriteltyjen tavoitteiden mukaan, jotta palvelut voidaan turvata. Rahanjako ei tee sitä

Rahan pitää seurata asukasta ja todellista palvelutarvetta. Terveydenhuollon tarvetta, vanhusten palvelutarvetta ja sosiaalihuollon tarvetta ei kuitenkaan pidä yrittää mitata samalla mittarilla. thl.fi/-/thl-diagnoositietoj…

yle.fi/a/74-20253767 THL:n tuoreen selvityksen mukaan demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa. Näissä malleissa palveluiden tarvetta määritellään esimerkiksi iän, sukupuolen, koulutuksen ja työllisyyden perusteella.

yle.fi/a/74-20253762?utm_sou… VAKE ja HUS vähiten sairauspoissaoloja. #organisaatiokulttuuri #läpinäkyvyys #reilujohtaminen #arvot

hs.fi/politiikka/art-2000012… Viidellä alueella kaikki vanhukset saivat hoivapaikan alle kolmessa kuukaudessa: Etelä-Savossa, Länsi-Uudellamaalla, Vantaa-Keravalla, Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä.

Aluevaltuusto: VAKEn talous kehittynyt vuonna 2026 ennakoitua vahvemmin | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue share.google/ZW0a23qtTo0w3SD…

puheenvuoro.uusisuomi.fi/tim… Tekoäly löytää vaikean diagnoosin hämmästyttävän hyvin. Mutta osaako se tunnistaa, ettei oireiden takana ole hoitoa vaativaa sairautta, ja auttaa potilasta silti?

sttinfo.fi/tiedote/72427527/… Tehokkaan uudistusohjelman ansiosta VAKE saa katettua vuoden 2026 aikana toiminnan alkuvaiheessa syntyneet alijäämät. Uudistusohjelma jatkuu vuoteen 2030, ja ohjelma keskittyy jatkossa erityisesti läpimurtoparannuksiin. @vakehyva

puheenvuoro.uusisuomi.fi/tim… Tarvitsemme tarveperusteisen demografisen mallin. Siinä raha seuraisi asukasta ja hänen arvioitua palvelutarvettaan.

verkkouutiset.fi/a/julkinen-… Julkisessa hallinnossa halutaan nyt siirtyä yksittäisistä tekoälykokeiluista laajamittaiseen käyttöön. Tavoitteena on parantaa julkisen hallinnon tuottavuutta tekoälyn ja automaation avulla 20 prosenttia vuoteen 2031 mennessä. . Hyvä tavoite, mutta...

OECD: Suomi käyttää sosiaaliturvaan suurimman osuuden BKT:sta, noin 32 %. Mutta katsokaa palkkeja. Terveys ja vammaisuus on Suomessa lähellä EU:n keskiarvoa, alle Saksan ja USA:n. Kärkisijan tekevät eläkkeet. Ja meillä kiusallisen matala BKT-kasvu.